Nyt on pidetty viralliset läksijäis-valmistujaiset ja samalla on tullut sanottua heipat kaikille ystäville sekä perheelle. Fiilikset ovat haikeat; mikään maailmanloppuhan tämä mun lähtöni ei ole, mutta tunnen kyllä siltikin pienen piston sydämessäni. Kuitenkin suurimmalta osin odotan innolla ja ilolla sitä kaikkea, mitä tämä miun reissu tuo tullessaan.
Olemme Saksan yhteyshenkilöideni kanssa meilailleet tänään melkein nonstoppina. Miulla oli niin paljon kaikenlaisia kysymyksiä, että ihan hävettää olla jatkuvasti kyselemässä. Onneksi kysyvä ei tieltä eksy ja nyt kaikki on suhteellisen selvää!
Eniten tässä tulevassa reissussa jännittää tällä hetkellä se, että mä joudun menemään bussilla ja S-Bahnilla yksin majoituspaikkaani kahden matkalaukun kanssa. Kieltämättä hieman kuumottaa eksymiset ynnä muut, mutta minä otan tämän seikkailuna. Se ei pelaa joka pelekää!
Salmiakkia piti ottaa mukaan vain vähän, mutta yllyin ostamaan pikkuisen enemmän.. "hups". Nyt peukut pystyyn että multa ei viedä näitä lentokentällä!
