torstai 19. tammikuuta 2017

Sananen koti-ikävästä

Koska blogini on ollut täynnä ilosanomia, halusin nyt kirjoittaa teille sanasen erilaisista negatiivisista ajatuksista, joita olen itse kohdannut ulkomaille muuttaessa.

Mulla on jo muutaman päivän täällä Saksassa ollessani ollut suhteellisen outo olo. Oonkin ihmetellyt tätä fiilistä, sillä en ole kokenut tämän tason negatiivisuutta itsessäni ennen. Ymmärsin tänään sen olon syntyperän; mulla taitaa olla jonkinlainen koti-ikävän ja omaan itseeni turhautumisen välimaasto.


Koti-ikävä iskee luonnollisesti melkein kaikille, jotka matkustelevat ensimmäisiä (tai useita) kertojaan jonnekin kauas omasta kodistaan. Mulle ei mitään tajutonta koti-ikävää ole koskaan iskenyt, enkä osaa nytkään sanoa mitä tarkalleen ottaen kaipaan eniten kotoani tai kotimaastani. Tavallaan siellä ja täällä on asiat suhteellisen samalla tavalla reilassa.

Tuntuu nyt vähän hullulta sanoa ja myöntää tämä ääneen, mutta mä arastelen kauheasti muutoksia. Saksaan lähtö oli mulle aivan jäätävän iso muutos, sillä en ole koskaan matkustanut yksin ulkomaille tai saatika sitten asunut tai työskennellyt muualla kuin Suomessa. Ehkä ei siis ole ihmekään, miksi minusta tuntuu tältä.


Lievittääkseni tätä kurjaa oloa aion tänään syödä hyvin, katsoa ohjelmia ja kuunnella musiikkia. Jatkossa aion myös olla mahdollisimman positiivinen ja odottaa tämän olon yli. Kyllä se helepottaa ku aikasa vuottelloo.

2 kommenttia:

  1. En ollenkaan ihmettele koti-ikävää, mullekin varmasti iskisi sun tilanteessasi. Muista että jos iskee ikävä meitä kerholaisia, niin laita mulle viestiä. <3 Rentoa ja ihanaa viikonloppua, pus ja halit sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Krista, kiitos kivasta kommentista! Kivaa viikonloppua sinnekin päin ❤

      Poista